Laikapoika täyttää 2 vuotta! <3
Jotenkin tuntunut tämä syksy menevän vähän omasta eestään, niinsanotusti. Ei oikein kunnon onnistumista ole ollut, pari suht hyvää haukkutyöskentelyä tuossa aiemmin syksyllä, mutta haku on jäänyt edelleen jokseenkin onnettomaksi. Tietysti hirvijahdin ohessa meidän on ollut vähän hankala treenata omaan tahtiin, mutta olen varannut tuonne joulukuun loppuun melkein pari viikkoa vapaata, että saadaan keskittyä ihan rauhassa mettässä olemiseen. Vaikka se vähän myöhäiseksi meneekin, mutta kummiskin, toivottavasti silloin olisi jo vähän luntakin ja ainakin pakkasen puolella.
Viime vkloppuna saatiin kuitenkin muutama lyhyenläntä seuraaminen hirvelle, pariin otteeseen lyhyt pätkä haukkua (liikkeessä).. Sitä teitä pitkin lurpittelua on koitettu karsia pois, eli kon oira tulna tielle, niin menty niille paikoille ja kävellen opastettu Eemos takaisin jäljille.. Se on kyllä kumma, miten se jää kuin taikaiskusta se seuraaminen siihen tiehen/mehtäkoneen uraan.. Mutta kuitenkin se lähtee innoissaan jatkamaan, kun sen käy opastamassa takaisin jäljelle.. Ei kai siihen muutakaan keinoa ole, kuin mennä aina kopasemaan se lurpittelemasta kiinni ja ohjata takaisin töihin. Ehkä se siitä vielä jossain vaiheessa..
Eemos ei tosiaankaan anna passimiehille kiinni, jää haulikkohollin päähän kahtelemaan ja odottelemaan tutumpaa hakijaa.. Eräs toinen koiranohjaaja oli koittanut nakkia tarjota, muttei ollut kuulema etes männy haistelemaan :D Kun itse ajoin paikalle, niin laikapoika lähti hiljaksiin tulemaan kohti, kun kuuli tutun auton äänen.. On se ehkä vähän turhan pehmyt koiruus, ja melkolailla emäntänsä perään :) Jos minä olen paikalla, niin ei se oikein Eemos tahdo kuunnella muita. Mutta jos esimerkiksi isäni on sen kanssa yksin, niin kyllä se sitten menee hänen tykö (antaa ottaa kiinni).
Mukava koiruus se kummiskin on, kun nyt saataisi nuo jahihommat onnistumaan kunnolla. No, nuori koira, jännä nähä miten ensi syksynä menee.
maanantai 16. marraskuuta 2015
sunnuntai 11. lokakuuta 2015
Syksy etenee
Noniin. Hirvenmehtuut alkoi. Ei saatu oikein tilannetta laikapojalle, ei oikeen päästy kunnolla etes mehtään - se huono puoli siinä, kun seurasssa on monta koiraa.. No, täytyy yrittää päästä mehtään sillon, kun mahdollista. Käydä vaikka sitten töitten jälkeen pimeässä, jos ei muuten.. Nyt mänöö taas puolitoista viikkoa töissä putkeen.
Käytiin lonkka-ja kyynärkuvat otattamassa - puhtaat oli! Jotain positiivista tämänkin koiran kohdalla sentään :) Nyt viileämpien kelien alkaessa koirakin on voinut paremmin. Kun nyt punkit ja hirvikärpäset häviäisivät meitä kiusaamasta.
Kokeeseen piti tänä syksynä tähdätä, mutta saas nähdä kuinka käy. Eipähän taideta stressiä ottaa enempää, menee miten menee. Tärkeintä olisi nyt vaan saada koiralle mehtää ja tilanteita. Kyllä se nyt jo taas vähän paremmin lähti irtoamaan, ei ihan jalkoihin jäänyt pyörimään kuitenkaan. Mutta parantamisen varaa on silti todella paljon.
Tuli huomattua tuossa jahdin aikana viikonloppuna, että Eemos arkailee passimiehiä - jätti hirven seuraamisen kesken, kun sattui passimies väliin.. Ja toisia hirvikoiria arkailee myös, toinen kun tottunut että yksinään touhuillaan aina.. No, ei kait se auta kon reeniä vaan.
Ehken se tästä vielä, ei tämä nyt ihan toivottomaltakaan näytä, kun hirvet kuitenkin kiinnostaa, ja jälkiä tonkii. Kun nyt saatais vaan enempi vapaata aikaa, että joutaas mehtässä olemaan :/
Käytiin lonkka-ja kyynärkuvat otattamassa - puhtaat oli! Jotain positiivista tämänkin koiran kohdalla sentään :) Nyt viileämpien kelien alkaessa koirakin on voinut paremmin. Kun nyt punkit ja hirvikärpäset häviäisivät meitä kiusaamasta.
Kokeeseen piti tänä syksynä tähdätä, mutta saas nähdä kuinka käy. Eipähän taideta stressiä ottaa enempää, menee miten menee. Tärkeintä olisi nyt vaan saada koiralle mehtää ja tilanteita. Kyllä se nyt jo taas vähän paremmin lähti irtoamaan, ei ihan jalkoihin jäänyt pyörimään kuitenkaan. Mutta parantamisen varaa on silti todella paljon.
Tuli huomattua tuossa jahdin aikana viikonloppuna, että Eemos arkailee passimiehiä - jätti hirven seuraamisen kesken, kun sattui passimies väliin.. Ja toisia hirvikoiria arkailee myös, toinen kun tottunut että yksinään touhuillaan aina.. No, ei kait se auta kon reeniä vaan.
Ehken se tästä vielä, ei tämä nyt ihan toivottomaltakaan näytä, kun hirvet kuitenkin kiinnostaa, ja jälkiä tonkii. Kun nyt saatais vaan enempi vapaata aikaa, että joutaas mehtässä olemaan :/
torstai 10. syyskuuta 2015
Syksy saapuu
Taas jäänyt vähän vaiheeseen tämä kirjoitteleminen.. No, eipä tässä sen kummempia ole tapahtunutkaan.
Jahtikausi on siis alkanut - hurraa! Koiria saa juoksuttaa irrallaan, pääsee jonnin verran helpommalla tavallaan, kun ei tartte fillaroimaan enää lähteä :)
Eemos on päässyt muutaman kerran hirviä etsimään, todella inhottavaa, kun on työ joka haittaa harrastuksia.. Ei ole oikein haku vielä mallillaan, joten emme kiirehdi kokeeseen! Alku vähän tökkii tässä, vasta yksi käypänen haukku saatu aikaiseksi - ja sekin reeni alkoi ensin hankalemman hirven kanssa, joka ei suostunut kunnolla pysähtymään. Sitten vaihtui hirvet, ja se lehmä vasansa kanssa pysyi nätisti haukussa.
Eihän se auta muu, kun käydä vaan koittamassa aina kun mahdollista. Ehkä se siittä vielä hakuunkin irtoaa, kuhan taas hoksaa kunnolla, mitä sielä metässä oikeen pitäis tehdä.
Ravintopuolella meilä on taas ongelmia - nyt laikapoika lopetti syömisen melkein kokonaan. Ei kelpaa mitkään raksut enää. Ja ei olis kyllä yhtään varaa laihtua enempää, kun lihaksiakaan nimekskään :( No, tehtävä semmonen ratkaisu nyt, ettei muuta kon lihaa ja luita (ja läskiä). Eihän se jaksa mennä metässä, jos ei se syö!
Tuossa kesällä tosiaan tuli se hotspotti taas, näytti jo ihan hyvälle tässä alkusyksystä, karvat kasvaa pikkuhiljaa takaisin (ajelin pois, että tuulettuu) ja punoitus hävisi. Nyt siinä samassa kohtaa on taas jotain ärsytystä, Eemos nuolee aivan siitä hännän tyvestä, ja se kohta on ruvennut punoittamaan.. Ei kyllä ole päivääkään, etten stressaisi tuon koiran terveyden puolesta. Täytyy nyt jotenkin koittaa setviä nämä vaivat. Ja jos ne saa ratkaistua ja hoisettua, niin sitten ei muuteta enää yhtään mitään laikapojan kohdalla - ruokinta pidetään täysin samana, ei enää mitään kokeiluja - pieniäkään.
Huomenna tarkoitus olisi lähtä aamusta aikaisin metsään, tarvii hyvissä ajoin kuitenkin jo pois, kun iltavuoroon töihin pitäisi mennä.. Pakko käydä kuitenkin kokeilemassa.
Jahtikausi on siis alkanut - hurraa! Koiria saa juoksuttaa irrallaan, pääsee jonnin verran helpommalla tavallaan, kun ei tartte fillaroimaan enää lähteä :)
Eemos on päässyt muutaman kerran hirviä etsimään, todella inhottavaa, kun on työ joka haittaa harrastuksia.. Ei ole oikein haku vielä mallillaan, joten emme kiirehdi kokeeseen! Alku vähän tökkii tässä, vasta yksi käypänen haukku saatu aikaiseksi - ja sekin reeni alkoi ensin hankalemman hirven kanssa, joka ei suostunut kunnolla pysähtymään. Sitten vaihtui hirvet, ja se lehmä vasansa kanssa pysyi nätisti haukussa.
Eihän se auta muu, kun käydä vaan koittamassa aina kun mahdollista. Ehkä se siittä vielä hakuunkin irtoaa, kuhan taas hoksaa kunnolla, mitä sielä metässä oikeen pitäis tehdä.
Ravintopuolella meilä on taas ongelmia - nyt laikapoika lopetti syömisen melkein kokonaan. Ei kelpaa mitkään raksut enää. Ja ei olis kyllä yhtään varaa laihtua enempää, kun lihaksiakaan nimekskään :( No, tehtävä semmonen ratkaisu nyt, ettei muuta kon lihaa ja luita (ja läskiä). Eihän se jaksa mennä metässä, jos ei se syö!
Tuossa kesällä tosiaan tuli se hotspotti taas, näytti jo ihan hyvälle tässä alkusyksystä, karvat kasvaa pikkuhiljaa takaisin (ajelin pois, että tuulettuu) ja punoitus hävisi. Nyt siinä samassa kohtaa on taas jotain ärsytystä, Eemos nuolee aivan siitä hännän tyvestä, ja se kohta on ruvennut punoittamaan.. Ei kyllä ole päivääkään, etten stressaisi tuon koiran terveyden puolesta. Täytyy nyt jotenkin koittaa setviä nämä vaivat. Ja jos ne saa ratkaistua ja hoisettua, niin sitten ei muuteta enää yhtään mitään laikapojan kohdalla - ruokinta pidetään täysin samana, ei enää mitään kokeiluja - pieniäkään.
Huomenna tarkoitus olisi lähtä aamusta aikaisin metsään, tarvii hyvissä ajoin kuitenkin jo pois, kun iltavuoroon töihin pitäisi mennä.. Pakko käydä kuitenkin kokeilemassa.
sunnuntai 14. kesäkuuta 2015
Laikalapsi 1v 7kk
Tylsyys ja laiskuus tahtoo vähän vaivata. Pitäisihän sitä jo pikkuhiljaa päästä metsään pienen laikapojan.. No, sopivasti iskee pitkän vapaan tuonne 20.8. - tietää siis missä ollaan :D
Aikamme kuluksi käytiin Pöytyälläkin näytelmissä, tuomio sielä kuului näin:
"Ruskean valkoinen. Keskikok. Mittasuht. oikea. Vielä kevyttyyppinen. Kevyt, oikealinjainen pää. Tiivis, kevyt runko. Raajaluusto kehittyy vielä. polvikulma saisi olla voimakkaampi. Hyvä turkki. Oikea-asent. häntä. Kevyt, pitkä askel. Rauhallinen luonne." (säkä 60cm) NUO EH (NUK 1) Tuomari: Sakari Poti
Erittäin tyytyväinen olen Eemoksen käytökseen ko näytelmässä, tosi hienosti meni kehässä! Olipa onni, että otin löysät pois sielä laitamilla vuoroamme odotellessa.. Ei yhtään turinaa ja höntyilyä ollut :) Päivän avainsana oli siis KEVYT. Positiivista sinänsä, että korvista ei tällä kertaa sanottu mitään. Ja ehkä vähän on auttanut fillaroiminen tuohon takapään kulmauksien puutteeseen. Tullut vähän lisää voimaa potkuun.
Päätin (joopajoo), että tuo saap olla tämän vuojen viimonen näyttely meillä, mutta pitihän se vielä Mikkeli KV-näyttelyyn ilmoittaa kostoksi! Onpahan jotain tekemistä etes.. Ja tuon kanssa kun on tosiaan mukava mennä <3
Malttamattomina ootellaan kyllä syksyä saapuvaksi, se on heti otettava linkku auki, kun päivä sattuu kohdilleen. Tulevana syksynä olisi tarkoitus avata koekausi meilläkin, joten reeniä reeniä - mehtää mehtää ankarasti! Viime syksynä ei vielä kehdannut osallistua kokeeseen, kun en kokenut olevamme vielä valmiita. Muutama ok työskentely tuli kyllä, Ranen avituksella varsinkin. Mutta nyt mennään laikapojan kanssa ihan kahdestaan, eväät matkaan ja asutaan vapaat metässä :)
Onhan tuossa tuo miniretverikin kasvamassa, mutta sen kanssa todennäköisesti tämä ensimmäinen syksy on lähinnä sitä rauhaksiin mettään tutustumista ja mättäitten tonkimista. Ei oteta vielä niin tosissaan Riesan kanssa. Eemoksella alkaisi kuitenkin olla jo näytön paikka. Jospa se ensimmäinen kaatokin saataisi tälle syksylle!
Aikamme kuluksi käytiin Pöytyälläkin näytelmissä, tuomio sielä kuului näin:
"Ruskean valkoinen. Keskikok. Mittasuht. oikea. Vielä kevyttyyppinen. Kevyt, oikealinjainen pää. Tiivis, kevyt runko. Raajaluusto kehittyy vielä. polvikulma saisi olla voimakkaampi. Hyvä turkki. Oikea-asent. häntä. Kevyt, pitkä askel. Rauhallinen luonne." (säkä 60cm) NUO EH (NUK 1) Tuomari: Sakari Poti
Erittäin tyytyväinen olen Eemoksen käytökseen ko näytelmässä, tosi hienosti meni kehässä! Olipa onni, että otin löysät pois sielä laitamilla vuoroamme odotellessa.. Ei yhtään turinaa ja höntyilyä ollut :) Päivän avainsana oli siis KEVYT. Positiivista sinänsä, että korvista ei tällä kertaa sanottu mitään. Ja ehkä vähän on auttanut fillaroiminen tuohon takapään kulmauksien puutteeseen. Tullut vähän lisää voimaa potkuun.
Päätin (joopajoo), että tuo saap olla tämän vuojen viimonen näyttely meillä, mutta pitihän se vielä Mikkeli KV-näyttelyyn ilmoittaa kostoksi! Onpahan jotain tekemistä etes.. Ja tuon kanssa kun on tosiaan mukava mennä <3
Malttamattomina ootellaan kyllä syksyä saapuvaksi, se on heti otettava linkku auki, kun päivä sattuu kohdilleen. Tulevana syksynä olisi tarkoitus avata koekausi meilläkin, joten reeniä reeniä - mehtää mehtää ankarasti! Viime syksynä ei vielä kehdannut osallistua kokeeseen, kun en kokenut olevamme vielä valmiita. Muutama ok työskentely tuli kyllä, Ranen avituksella varsinkin. Mutta nyt mennään laikapojan kanssa ihan kahdestaan, eväät matkaan ja asutaan vapaat metässä :)
Onhan tuossa tuo miniretverikin kasvamassa, mutta sen kanssa todennäköisesti tämä ensimmäinen syksy on lähinnä sitä rauhaksiin mettään tutustumista ja mättäitten tonkimista. Ei oteta vielä niin tosissaan Riesan kanssa. Eemoksella alkaisi kuitenkin olla jo näytön paikka. Jospa se ensimmäinen kaatokin saataisi tälle syksylle!
lauantai 28. maaliskuuta 2015
1 v 4 kk
Joops. Käytiin Lahdessa näytelmissä laikalapsen kanssa. Ei voi muuta sanoa, kun että olen erittäin tyytyväinen Eemoksen käytökseen: ei taaskaan höntyillyt mihkään, eikä paljoa välittänyt muista koirista. Omaa vuoroaan vartoili rauhassa makoillen. Tuomio kuului näin:
"Keskikokoinen. Mittasuhteiltaan oikea iän mukaan, vielä kehitys kesken. Riittävän pitkä pää, selvä sukupuolileima, hyvät korvat, vahva kaula, hyvä selkä. Saisi käyttää häntäänsä tarmokkaammin. Hyvä pitkä rintakehä ja sopiva raajaluusto, takaosa saisi kulmautua paremmin. Yhdensuuntaiset liikkeet, joskus taka-askel tarvitsee voimaa. Miellyttävä kehäkäytös."
Korkeudeksi mitattiin 60 cm - Eemos onkin semmottinen passeli pikkupoika..
Arvostelun tulos: NUO ERI
Olemme tyytyväisiä tulokseen, eritoten kun Eemos on niin mahdottoman rauhallinen esiintyjä :) Pitäis ehken saada siihen hiukan lisää puhtia kehässä.. Ottaa ens kerralla fasu kainaloon takin alle :D
Vähän inhottavat kurakelit olleet nyt vallassa, niin jäänyt fillarointi vähemmälle. Ajateltiin josko nyt viikonloppuna otettais kunnon rottajahtia kera kaikkien koirien. Pääsisivät päästelemään enimpiä höyryjä pois laadukkaan jahdin ohessa :)
"Keskikokoinen. Mittasuhteiltaan oikea iän mukaan, vielä kehitys kesken. Riittävän pitkä pää, selvä sukupuolileima, hyvät korvat, vahva kaula, hyvä selkä. Saisi käyttää häntäänsä tarmokkaammin. Hyvä pitkä rintakehä ja sopiva raajaluusto, takaosa saisi kulmautua paremmin. Yhdensuuntaiset liikkeet, joskus taka-askel tarvitsee voimaa. Miellyttävä kehäkäytös."
Korkeudeksi mitattiin 60 cm - Eemos onkin semmottinen passeli pikkupoika..
Arvostelun tulos: NUO ERI
Olemme tyytyväisiä tulokseen, eritoten kun Eemos on niin mahdottoman rauhallinen esiintyjä :) Pitäis ehken saada siihen hiukan lisää puhtia kehässä.. Ottaa ens kerralla fasu kainaloon takin alle :D
 |
| Eemos odottelee omaa vuoroaan.. |
Vähän inhottavat kurakelit olleet nyt vallassa, niin jäänyt fillarointi vähemmälle. Ajateltiin josko nyt viikonloppuna otettais kunnon rottajahtia kera kaikkien koirien. Pääsisivät päästelemään enimpiä höyryjä pois laadukkaan jahdin ohessa :)
tiistai 3. helmikuuta 2015
Eemos 14kk
No juu, on hetki vierähtänyt laikalapsenkin asioiden päivittämisestä.. Mistähän sitä alkaisi.. Kesä meni tosiaan ongelmien selvittelemisessä, olemme tulleet muuten siihen tulokseen, ettei Eemos voi syödä juuri ollenkaan raksuja, tai puuroja - tai muitakaan viljaperäisiä ihmisten sapuskoita. Laikapoika on nyt siis ollut jo hyvän tovin pelkällä raakaruoalla (raakaa lihaa ja luita), ja sillä on pärjätty nyt suht hyvin.
Kesällä opeteltiin polkupyörän vierellä juokseminen, hyvin se oppikin, ei siinä mitään. Tulevana kesänä voidaan mennä jo reippaasti pitempiä matkoja. Tuo vesihomma olisi vielä vähän semmoinen kaksipiippuinen juttu, kun uiminen olisi kyllä hyvä juttu hirvijahdin kannalta, mutta jos Eemokselle kovin helposti niitä Hot Spotteja (tuli viime kesänä..) tulee, niin onkohan kannattavaa..? Laikapoika ei meinaan mielellään kyllä veteen mene muutenkaan.. No, katsotaan sitä sitten kesällä.
Syksy meni miten meni, metässä koitettiin kulkea, milloin minkäkinlaisella menestyksellä. Oli kyllä mukava seurata pojan kehittymistä, itsekin tulee suhtauduttua nuihin mehtähommiin taas himpun eri tavalla. Metsässä ei pitäisi missään nimmessä koskaan olla mihinkään kiire (paitsi isolle tielle, koiran eteen..). Mikäs sen mukavempaa, kuin päästää koira mehtään touhuamaan ja itse istuksia nuotiolla tuumien syntyjä syviä. Metsässä ei pitäisi myöskään niin kantaa juuri stressiä, ne pitäisi koittaa jättää kotiin.. Ja aika hyvinhän nuo kyllä tahtoi unehtuakin, konhan sielä metässä hetken aikaa ol istuksina.
Elikkäs, haku Eemoksella jäi kyllä vähän heikoksi, tai siis aikalailla heikoksi. Kyllä se jo loppukaudesta sellaista 200-300m matkaa kävi tekemässä - lähes suoria pistoja, ja aika tarkalleen omia jälkiä takaisin.. Hirven jäljellä rupesi jo pysymään paremmin. Reenattiin sitä hommaa Ranen avustuksella.. Sai Eemos jo ihan hyviä haukkujakin muutaman kerran, Ranen kanssa yhdessä, mutta myös yksinäänkin. Erittäin ylpeä olen Eemoksen ensimmäisestä varsinaisesta omasta haukusta: löytö itse (tosin hirvet oli n 150m päässä minusta, koiralla meni puoli tuntia hoksata ne..), kolme karkkoa (toisella karkolla koira tuli kutsusta ottamaan yhteyttä) ja yhteensä haukkuaikaa 5h 45min!! Kova juttu! Olis varmaan pitempäänkin viihtynyt sielä hirvillä, mutta pimeä alkoi kovasti jo hiipiä päälle. Kaiken kaikkiaan loppupeleissä ihan OK syksy. Paljon on parannettavaa ensikaudelle, mutta eiköhän se siittä sitten lähde :)
Nyt koitetaan sitten kuntoa taas kohotella pikkuhiljaa, käydään umpisessa rämpimässä ja koittamassa aina välillä vetohiihtoa. Kesällä sitten fillaroidaan. Kait sitä jossain näytelmissä täytyy käydä pyörähtämässä, yhdessä käytiin jo tuossa tammikuun lopussa; arvosanaksi tuli Jun EH. Lahteen ollaan menossa maaliskuun puolenvälin jälkeen.
Kuvia tulee sitten myöhemmin, konhan pääsen taas kiinni tähän infoamistouhuun :)
Kesällä opeteltiin polkupyörän vierellä juokseminen, hyvin se oppikin, ei siinä mitään. Tulevana kesänä voidaan mennä jo reippaasti pitempiä matkoja. Tuo vesihomma olisi vielä vähän semmoinen kaksipiippuinen juttu, kun uiminen olisi kyllä hyvä juttu hirvijahdin kannalta, mutta jos Eemokselle kovin helposti niitä Hot Spotteja (tuli viime kesänä..) tulee, niin onkohan kannattavaa..? Laikapoika ei meinaan mielellään kyllä veteen mene muutenkaan.. No, katsotaan sitä sitten kesällä.
Syksy meni miten meni, metässä koitettiin kulkea, milloin minkäkinlaisella menestyksellä. Oli kyllä mukava seurata pojan kehittymistä, itsekin tulee suhtauduttua nuihin mehtähommiin taas himpun eri tavalla. Metsässä ei pitäisi missään nimmessä koskaan olla mihinkään kiire (paitsi isolle tielle, koiran eteen..). Mikäs sen mukavempaa, kuin päästää koira mehtään touhuamaan ja itse istuksia nuotiolla tuumien syntyjä syviä. Metsässä ei pitäisi myöskään niin kantaa juuri stressiä, ne pitäisi koittaa jättää kotiin.. Ja aika hyvinhän nuo kyllä tahtoi unehtuakin, konhan sielä metässä hetken aikaa ol istuksina.
Elikkäs, haku Eemoksella jäi kyllä vähän heikoksi, tai siis aikalailla heikoksi. Kyllä se jo loppukaudesta sellaista 200-300m matkaa kävi tekemässä - lähes suoria pistoja, ja aika tarkalleen omia jälkiä takaisin.. Hirven jäljellä rupesi jo pysymään paremmin. Reenattiin sitä hommaa Ranen avustuksella.. Sai Eemos jo ihan hyviä haukkujakin muutaman kerran, Ranen kanssa yhdessä, mutta myös yksinäänkin. Erittäin ylpeä olen Eemoksen ensimmäisestä varsinaisesta omasta haukusta: löytö itse (tosin hirvet oli n 150m päässä minusta, koiralla meni puoli tuntia hoksata ne..), kolme karkkoa (toisella karkolla koira tuli kutsusta ottamaan yhteyttä) ja yhteensä haukkuaikaa 5h 45min!! Kova juttu! Olis varmaan pitempäänkin viihtynyt sielä hirvillä, mutta pimeä alkoi kovasti jo hiipiä päälle. Kaiken kaikkiaan loppupeleissä ihan OK syksy. Paljon on parannettavaa ensikaudelle, mutta eiköhän se siittä sitten lähde :)
Nyt koitetaan sitten kuntoa taas kohotella pikkuhiljaa, käydään umpisessa rämpimässä ja koittamassa aina välillä vetohiihtoa. Kesällä sitten fillaroidaan. Kait sitä jossain näytelmissä täytyy käydä pyörähtämässä, yhdessä käytiin jo tuossa tammikuun lopussa; arvosanaksi tuli Jun EH. Lahteen ollaan menossa maaliskuun puolenvälin jälkeen.
Kuvia tulee sitten myöhemmin, konhan pääsen taas kiinni tähän infoamistouhuun :)
Tilaa:
Kommentit (Atom)