Noniin. Hirvenmehtuut alkoi. Ei saatu oikein tilannetta laikapojalle, ei oikeen päästy kunnolla etes mehtään - se huono puoli siinä, kun seurasssa on monta koiraa.. No, täytyy yrittää päästä mehtään sillon, kun mahdollista. Käydä vaikka sitten töitten jälkeen pimeässä, jos ei muuten.. Nyt mänöö taas puolitoista viikkoa töissä putkeen.
Käytiin lonkka-ja kyynärkuvat otattamassa - puhtaat oli! Jotain positiivista tämänkin koiran kohdalla sentään :) Nyt viileämpien kelien alkaessa koirakin on voinut paremmin. Kun nyt punkit ja hirvikärpäset häviäisivät meitä kiusaamasta.
Kokeeseen piti tänä syksynä tähdätä, mutta saas nähdä kuinka käy. Eipähän taideta stressiä ottaa enempää, menee miten menee. Tärkeintä olisi nyt vaan saada koiralle mehtää ja tilanteita. Kyllä se nyt jo taas vähän paremmin lähti irtoamaan, ei ihan jalkoihin jäänyt pyörimään kuitenkaan. Mutta parantamisen varaa on silti todella paljon.
Tuli huomattua tuossa jahdin aikana viikonloppuna, että Eemos arkailee passimiehiä - jätti hirven seuraamisen kesken, kun sattui passimies väliin.. Ja toisia hirvikoiria arkailee myös, toinen kun tottunut että yksinään touhuillaan aina.. No, ei kait se auta kon reeniä vaan.
Ehken se tästä vielä, ei tämä nyt ihan toivottomaltakaan näytä, kun hirvet kuitenkin kiinnostaa, ja jälkiä tonkii. Kun nyt saatais vaan enempi vapaata aikaa, että joutaas mehtässä olemaan :/
